Kosken kuulemat
Kosken kuulemat on 10-osainen, Tampereen Tammerkosken rannoille toteutettu ympäristötaideteos
“Kuuntelin koko kesän ihmisiä kaupungilla. Toreilla, kaduilla, kahviloissa, puistoissa. Ihmiset puhuivat toisilleen rakkaudesta, kaipauksesta, arjesta, koirista - ja tietysti ruuasta! Tämä teos on tamperelaisten kuva ja omistettu kaupungin asukkaille - nykyisille, menneille, ja tuleville.”
Lyhyesti
Klikkaamalla karttaa näet sen suurempana
Kosken kuulemat on 10-osainen ympäristötaideteos, joka toteutui Tammerkosken rannoille osana Tampereen 240-vuotisjuhallisuuksia. Teos koostuu kaupungilla ohikuulluista lauseista, joista on luotu kokonaisuus osaksi koskenrannan maisemia. Teos avautui yleisölle 27.9.2019 ja oli kokonaisuudessaan esillä 6.10.2019 saakka osana Taidetta Tammerkosken varrella -festivaalia. Festivaalin päättyessä Tampereen Taidemuseo päätti hankkia teoksen pysyväksi osaksi kokoelmiaan ja kaksi lausetta sai sitä myöten luvan jäädä paikoilleen. Lopuille 8 lauseelle taidemuseo etsii pysyvät paikat ympäri kaupunkia.
Lue lisää Tampereen 240-vuotisjuhlaohjelmasta täältä
tai tutustu täällä muihin Taidetta Tammerkosken varrella-festivaalin teoksiin
“Ehkä mä vaan kaipaan sitä” -lauseen kuulin Laukontorilla, nuoren miehen sanomana. Tässä visualisoinnissa se on sommiteltu Kehräsaaren sisäpihalle, tuntemani tamperelaismiehen käsialalla toteutettuna. Keräsin käsialoja noin pariltakymmeneltä eri-ikäiseltä tamperelaiselta, ja pyrin kostamaan kokonaisuuden, jossa käsiala tuo jotain lisää tekstin sisältöön.
“Teoksen ytimessä on ajatus, että Tammerkoski on todistanut tamperelaisten elämää jo satojen vuosien ajan. Kosken virta kuulee arkiset ilot ja murheemme, ja kuljettaa muistomme eteenpäin veden virrassa.”
Kaupungilla kuultua
Teos alkoi kuuntelemalla tamperelaisia arkisissa keskusteluissa kaupungilla. Iso osa lauseista on katkelmia, joista ei voi tietää, mistä on kyse. Samalla niistä usein välittyy keskustelun tunnelma. Alla muutamia kesällä 2019 kaupungilla kuulemiani lauseita.
“Mummilla on eri säännöt kun äitillä”
“Mä oon tästä kuule niin onnellinen”
“Tän kesän lihapiirakka on jo syöty”
“Tä-tä-tä!”
“Rekku ei oo ollenkaan uskonnollinen - se inhoo kirkonkelloja”
“Siinä sitä onkin kestämistä”
Kuljin kaupungilla ihmisiä kuunnellen, ja keräsin lauseita puhelimeen naputellen. Tämän jälkeen alkoi vaikea karsintavaihe. Halusin kokonaisuuden sisältävän kymmenen lausetta - yhden jokaista festivaalipäivää kohden - ja halusin niiden tuovan esiin elämän eri puolia iloista murheisiin ja huumoriin.
Teoksen osien sommittelua eri maisemiin Tammerkosken rannoilla. Kuva taiteilijan työhuoneelta.
Kun olin saanut karsittua lauseet noin 15-20 suosikkiini, aloin kyselemään läheisiltäni ja tuttaviltani käsialanäytteitä, jotta näkisin, mitä eri käsialat tuovat lisää lauseiden tunnelmaan. Kaikki valmiin teoksen tekstit on kirjoitettu tamperelaisilla käsialoilla. Mukana on sekä Tampereella syntyneitä, että tänne aikuisena kotiutuneita.
Liisa teekupposen äärellä kirjoittamassa lauseita vihkoon, jonka hankin teoksen käsialojen keräämistä varten.
“Keräsin käsialoja noin pariltakymmeneltä eri-ikäiseltä tamperelaiselta, naisilta ja miehiltä. Pyrin koostamaan kokonaisuuden, jossa kunkin lauseen käsiala tuo jotain lisää tekstin sisältöön.”
Kun olin kerännyt käsialat käsialavihkooni, kopioin vihkon sivuja kopiokoneella. Leikkasin kopioista mielestäni hienon näköisiä lauseita omiksi lappusikseen, joita sommittelin eri paikoista otetuille valokuville. Kuvan lauseessa tamperelaista mielenhallintaa.
Testasin erikseen leikatuilla käsialanäytteillä, millainen lause voisi toimia missäkin päin koskimaisemaa. Minulla on paljon suosikkilauseita, joista saisi vielä toisen teoksen, sillä kaikkia herkullisia viisauksia ei mitenkään saanut mahtumaan mukaan!
“Minulla on paljon suosikkilauseita, joista saisi vielä toisen teoksen, sillä kaikkia herkullisia viisauksia ei mitenkään saanut mahtumaan mukaan!”
“Mä päätin että mä kumminkin jatkan tätä”
“Äiti juo nyt kahvia”
“Kaikkee pitäis tehdä niin paljon ja usein että pitää kohta jäädä töistä pois!”
Tutkin teosta suunnitellessani myös historiallisia kuvia Tammerkosken rannoista. Tämä kuva on peräisin antiikkimessuilta ostamastani, vuonna 1940 painetusta kirjasta, jossa oli myös mielenkiintoisia kuvapareja “ennen ja nyt”. Moni noista “nyt”-maisemista on jo tänä päivänä, 70 vuoden jälkeen, aivan toinen.
“Kun vertaa vaikka 1890-lukuun, josta aikaisimmat valokuvat Tampereella ovat, melkein kaikki on muuttunut. Koski, muuttuneenakin, on kuitenkin paikallaan, ja ihmiset elävät edelleen sen virran rannoilla. Eräällä tavalla Tampere on Tammerkoski ja sen ihmiset, kosken kuulemat.”
“Ihana vaan olla sun kanssa” Palatsinraitin sillalla on teoksen omakuvallinen osuus. Visualisointi lauseesta
“Mukana myös yksi lause, jota en ole kuullut muiden puheissa, vaan omassa mielessäni. Kun 12 vuotta sitten muutin Tampereelle, rakastuin ensin tamperelaiseen mieheen, ja sitten kaupunkiin. Ajattelen, että ehkä koski kuulee myös sydämiä, ei vain puhetta.”
“Nyt mä en muista että mitä se oli mitä multa puuttui”
“Whoooa! ”
teoksen valmistus
Kun lauseet olivat löytäneet paikkansa, ja jokaisen käsiala oli valittu, alkoi lauseiden muokkaus sähköiseen muotoon. Tässä vaiheessa jokainen eri käsialalla kirjoitettu lause valokuvattiin, ja kuvat siirrettiin tietokoneelle.
Jokainen kirjain ja sana poimitaan tarkasti valokuvasta tietokoneella. Näin saadaan tarkka piirustus, jonka mukaan kirjaimet leikattiin alumiinilevystä.
Valmiita kirjaimia Tammerneonin tehtaalla. Kirjaimet leikattiin piirustusten mukaan laser leikkurilla alumiinilevystä, ja pulverimaalattiin valkoiseksi.
Kirjaimet kiinnitettiin yksitellen kiskoihin, joiden avulla teos oli myöhemmin mahdollista asentaa esimerkiksi lyhtypylväisiin ja seiniin kaupungin keskustassa.
Asennusta testataan Tammerneonin tehtaalla.
Kun kaikki lauseet olivat valmiit, ne tuotiin keskustaan, ja asennettiin kukin omille paikoilleen yhden syyspäivän aikana !
Kuvat asennuksesta: Timo Bredenberg
Teos avautui yleisölle 27.9.2019 ja oli esillä Tampereen 240-vuotisjuhlan kunniaksi 240 tuntia, eli 10 päivää.
Toinen rivi, keskimmäinen kuva: Jari Kuusenaho/Tampereen taidemuseo - muut kuvat: Maija Kovari
tulevaa
Taiteilijan iloksi päätti Tampereen Taidemuseo hankkia teoksen osaksi pysyvää taidekokoelmaansa. Museon toiveesta ja kiinteistöjen omistajien luvalla sai kaksi osaa teoksesta jäädä pysyvästi paikoilleen myös 240-vuotisuhlafestivaalin päättyessä. Nämä ovat Kehräsaaren sisäpihalle, sekä Koskikeskuksen edustalle, Tammerkosken rannalle toteutuneet lauseet - teoksen nämä osat ovat edelleen nähtävillä paikan päällä! Taidemuseo miettii lopuille kahdeksalle lauselle pysyvät paikat eripuolilta kaupunkia. Teosta voi siis bongailla tulevaisuudessa mahdollisesti muuallakin kuin kosken rannoilla!
Teos oli suunniteltu osaksi festivaalia, joten sen päättyessä suurin osa lauseista irroitettiin paikoiltaan - tässä purkutyötä Ratinanlahden edustalla
Kartalle on merkitty pinkillä ne lauseet, jotka jäivät 240-vuotisfestivaalin jälkeen paikoilleen.
kiitokset
Taitelija valvoo asennusta ;) kuva: Timo Bredenberg
Haluan kiittää kaikkia teoksen toteutuksen mahdollistaneita tahoja. Ensiksi kaikkia niitä tuhansia tamperelaisia joiden viisauksia sain kuulla kaupungilla kuunnellessani, ja kaikkia niitä tamperelaisia, jotka tarjosivat käsialansa teokseen - Sepi, Riku, Liisa, Aila, Krisse, Kaisa, Petri, Paavo, Asko, Maria, Timo, Helena, Tuomo, Eeva, Jorma, Suvi-Mari, Sara, Emilia, ja Raija. Eiralle lisäksi kiitos lauseiden läpikäynnistä ja ruotsinnoksesta. Lisäksi haluan kiittää teoksen valmistanutta, paikallista pitkän linjan yritystä Tammerneonia, joka leikkasi ja kasasi teoksen lauseet tiukassa aikataulussa piirustusteni mukaan ja myös heidän kautta löytyneitä osaavia asentajia, joiden avulla teoksen kaikki osat saatiin omille paikoilleen ja aikanaan myös alas.
Kiitokset myös Tampereen kaupungille, kulttuuripalveluille ja Visit Tampereelle, jotka ottivat teosehdotukseni osaksi Tampereen 240-vuotisjuhlien festivaalia - muutenhan teos olisi jäänyt ideaksi.
Lopuksi vielä erityiskiitos Tampereen Taidemuseolle, joka hankki teoksen osaksi kokoelmiaan, ja organisoi näille kahdelle lauseelle mahdollisuuden jäädä pysyvästi paikoilleen - näistä kiitos myös Kehräsaari ja Koskienergia. Muut 8 lausetta tulevat aikanaan löytämään pysyvät paikkansa eri puolilta kaupunkia museon osaavissa käsissä. Kiitos ❤️
“Saako äiti loput sun pullasta?”