Puu, joka suojaa
Kastepuu on veistoksellinen, osana jumalanpalveluksia ja kastetilaisuuksia palveleva symbolinen puu kirkon sisällä. Puuhun liitetään kastettujen nimet lehtinä, eleen tuodessa kastetut symbolisesti seurakunnan yhteyteen. Minulla oli kunnia suunnitella ja toteuttaa Tampereen Aleksanterin kirkon kastepuu, joka julkistettiin 1. adventtina 2022.
Kastepuu löytyy monesta, joskaan ei kaikista suomalaisista seurakunnista. Tavallista on, että kastepuu on esimerkiksi vaneria, ja lehdet kartonkia. Vuoden lopussa lehdet kerätään pois, ja lähetetään kastettujen perheille. Tampereella kirkko halusi tehdä toisin - kastepuusta tulee pysyvä osa 140 vuotta vanhan kirkon arkkitehtuuria ja siihen kasteen yhteydessä ripustettavat nimet jäävät paikoilleen, rikastuttaen puun ilmettä tulevien vuosikymmenien vieriessä. Laatimani ehdotus, Puu joka suojaa, voitti kastepuun suunnittelusta järjestetyn kutsukilpailun. Teoksen taustalla on ajatus, että usko, mitä se kullekin henkilökohtaisesti tarkoittaakin, on jotain, joka tuo ihmiselle turvaa. Kastepuu on puu, joka toivottaa tervetulleeksi suojaansa.
Kerron tällä sivulla teoksen taustoista. Olen jakanut kuvia matkan varrelta teoksen toteutusprosessista instagramissa, @sculptor_maija_kovari
Kuvassa taiteilija ja osa valmiista teoksesta. Kuva: Elisa Niittylä.
“Edestä katsottavan puun sijasta teos ottaa lähtökohdaksi näkökulman, jonka ihminen kokee katsellessaan puun suojasta kohti taivasta. Teoksen taustalla on ajatus, että usko, mitä se kullekin henkilökohtaisesti tarkoittaakin, on jotain, joka tuo ihmiselle turvaa.”
Teoksen lähtökohtia
Vuoden 1881 adventtina käyttöön vihitty Aleksanterin kirkko oli valmistuessaan uuden Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, jonka on kirkon valmistuttua suunnitellut Tampereen silloinen kaupunginpuutarhuri. Puistoon istutettiin tuolloin muun muassa hopeapajuja, siperianlehtikuusia ja jalavia. Iso osa näistä vanhoista puista on edelleen paikoillaan, ja puistossa kasvaa tänään muun muassa Suomen paksuin euroopan-lehtikuusi, jonka ympärysmitta on noin viisi metriä.
Aleksanterin kirkon sisätiloissa on lämmin sävymaailma. Alla muutamia ottamia valokuvia kirkosta, sekä inspiraatiokuva syksyisestä metsästä. Metsä voidaan nähdä ensimmäisenä suomalaisena kirkkona, joka on monelle meistä edelleen korvaamaton hiljentymisen ja rauhan paikka.
Kirkon julkisivua
“Metsä voidaan nähdä ensimmäisenä suomalaisena kirkkona, joka on monelle meistä edelleen korvaamaton hiljentymisen ja rauhan paikka.”
Teosta suunnitellessani valokuvasin Aleksanterin kirkkoa ympäröivän puiston puita tarkkaillen niiden lävitse kohti taivasta ja auringonvaloa. Tutkin myös tapaa, jolla puiden oksat muodostavat varjoja seinille. Osa varjoista on tarkkoja, osa pehmeitä, riippuen oksien etäisyyksistä - samoin kuin lehvästön läpi ylös katsoessaan näkee lähellä, ja kauempana ylhäällä kasvavia oksia eri tarkkuuksilla. Aleksanterin kirkon kastepuu saa muotonsa näistä tukielmista. Puu muodostuu kerroksellisesta lehvästöstä, joka ulottuu sille varatun tilan laidasta laitaan. Mielessäni kastepuu rakentuukin tavallaan osaksi kirkkoa ympäröivää vanhaa puustoa.
Yllä: Kirkkoa ympäröivä puisto on vanhaa! Yllä oleva, mustavalkoinen kuva on yli sata vuotta vanha, ja siinä kirkkoa ympäröivät puut ovat jo aikuisia.
Yllä oikeanpuolisessa kuvassa yllä näkyy erilaisia varjoja, joita puut jättävät seinille. Kuvasin ja videoin paljon tällaisia varjokuvia teoksen suunnittelun aikana. Tämä, keltaisesta talosta otettu kuva on Sotkankadulta, kirkon lähistöltä.
Alla: Teoksessa muodostuu lehvästön kaltaisia kerroksia, jotka asemoidaan lähekkäin seinälle, noin10 cm päähän toisistaan. Kerrokset luovat struktuuria ja syvyyttä kastepuulle, jota vuosien varrella ripustettavat lehdet rikastavat edelleen. Näissä kuvissa on lähtökohtana kirkkoa ympäröivässä puistossa valokuvaamani vanha tammi.
Aleksanterin kirkon kastepuu toteutuu seinäreliefinä, joka sijoittuu alttarin oikealla puolella sijaitsevalle seinälle. Seinässä on tällä kohtaa syvennys, joka muodostaa ikään kuin ikkunan - teos toteutuu tähän syvennykseen.
Teoksen sijainti pohjapiirroksessa
Tila ennen teoksen toteutusta
Kastepuun toteutuksessa on luotu paikat tulevien kastettavien nimille noin sadaksi vuodeksi eteenpäin. Teos sisältää yhteensä 10 000 paikkaa tulevien kastettavien nimille, ja myös 10 000 lehteä valmiiksi, talletettavaksi kirkon holveihin tulevien vuosikymmenten kasteita varten. Kastepuun ilme siis rikastuu vuosi vuodelta, kun uusia nimiä ripustetaan sen lehvästöihin. Aikanaan kastepuu sisältää yhteensä 10 000 lehteä nimineen, kattaen useita sukupolvia.
Yksi teoksen suunnittelun tärkein osa oli mahdollistaa 10 000 lehden paikat noin 3 x 3 metrin tilassa. Samalla lehdille piti kehittää kiinnitystekniikka, jota on helppo käyttää, ja joka kestää kastepuulle suunnitellun 100 vuoden ajan. Kuvissa alla joitain piirtämiäni tutkielmia, pienoismalleja, sekä prototyyppejä.
Eri materiaalitestien kautta valitsin teoksen materiaaliksi messingin, ja kehitin lehdille mahdollisimman yksinkertaisen kiinnitysmekanismin. Alla lyhyt video prototyypistä, joka havainnollistaa sekä materiaalia että lehdille suunnittelemaani kiinnitysmekanismia.
Teoksen valmistusprosessia
Kastepuu -veistoksessa on olemassa olevia lehtiä, jotka on taivuteltu messingistä esiin käsin. Kuvassa taiteilija pienen sorkkaraudan kanssa työstämässä teosta. Kuva: Elisa Niittylä
Kastepuu koostuu osista, jotka on sovitettu yhteen kerroksittain. Kuvassa taitelija viimeistelemässä yhden osan reunapintaa hiomalla. Kuva: Elisa Niittylä.
Teoksen viimeistelyä Aleksanterin kirkossa. Kuva: Elisa Niittylä.
Kiitos!
Teos on pysyvä osa arkkitehtuuria, ja nähtävissä kirkossa sen aukioloaikoina. Allaolevassa kartassa kirkon sijainti Tampereen keskustassa, Pyynikin kirkkopuistossa. Ajankohtaiset aukioloajat näet seurakunnan sivuilta - vuonna 2022-2023 aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 11–18, lauantaisin toiminnan mukaan, sunnuntaisin klo 10–15.