Keräilijä
‘Keräilijä’ jatkaa tähtitaivaan teosten sarjaa Ranta-Tampellaan toteutuneen Juhannusyön tähtikartta -teoksen jälkeen.
Tässä teoksessa lähtökohta on mytologisempi, ammentaen tähtitaivaan hahmoista, menneiden aikojen jumalista.
Teos on Tampereen taidemuseon tilaustyö, ja valmistui osaksi museon julkisen tilan taiteen kokoelmia vappuna 2025.
Taustaa ja lähtökohtia
Teoksen lähtökohtana ovat tähtikuvioihin liittyvät mytologiset tarinat. Yötaivaalla on nähty tunnistettavia hahmoja jo ennen kirjoitetun historian alkua ja eri kulttuurit ovat kukin nähneet tähdissä oman maailmansa kaikuja. Länsimaissa tutuimpia ovat kreikkalaista alkuperää olevat kuviot. Ne ovat tieteellisen esityksen rinnalla taiteellisia tulkintoja, jotka liittyvät luomisaikansa kulttuuriin. Ne siis heijastavat aikansa käsityksiä ihmisestä ja maailmasta, sen tarinoista ja arvoista tarinoiden taustalla.
Tähtikuviot peilaavat aikansa kulttuuria
Esimerkiksi Perseus oli merkittävä kreikkalainen sankari taivaan tähtikartoilla, jonne hänet on aikanaan hahmoteltu Andromedan rinnalle. Perseuksen elämä alkoi dramaattisesti. kun hänen äitinsä Danae vangittiin maanalaiseen tyrmään. Täältä kuitenkin Zeus auttoi hänet pois, ja Perseus syntyi heidän liitostaan. Perseus lähetettiin myöhemmin hakemaan Medusan päätä Gorgon asuinpaikalta, joka sijaitsi pohjoisessa, kaukana sivistyneiden ihmisten asutusalueilta - matkallaan hän pelasti samalla Andromedan merihirviöltä ja sai kiitokseksi Andromedan puolisokseen.
Kiinalainen tähtitiede sai alkunsa noin 1500 vuotta länsimaista tähtitiedettä aiemmin. Siinä missä lännessä tähtikuviot muodostavat tarinoita ja seikkailuja, oli kiinalaisilla tähitikuvioilla ennustuksen luonne - tähtitieteilijät oli keisarin neuvonantajina töissä hovissa. Jos kuvioita mietitään, niin siinä missä keskeiset länsimaiset tähtikuviot koostuvat ihmisistä ja eläimistä sekä heidän seikkailuistaan, on kiinalaisella tähtikartalla kiinnostavalla tavalla henkilöiden ja eläinten sijaan ”osia”, esim ”siivet”, ”jalat”, ”huone”, ”katto”, mutta myös abstraktimpia kuten ”tyhjyys”. Kiinalainen tähtitiede oman ajanlaskujärjestelmänsä kera on tutustumisen arvoinen!
Julkisivussa 2020-luvun taruhahmo
Teoksessa seikkailee hahmo, joka näyttää keräilevän julkisivussa kimaltavia tähtiä. Tähtiä keräilevän hahmon keksin 2020-luvun vastineeksi klassisille tähtikarttojen sankareille, kuten Cassiopeia tai Andromeda seikkailuineen. Hahmon ilme kaikuu kreikkalaisia sankareita, laskoksille kauniisti taittuvine vaatteineen, mutta toiminta on outoa. Hahmo herättää kysymyksen; miksi hän kerää tähtiä? Ehkä kyseessä on leikki? Vanhemmat katsojat saattavat kysyä, haluaako keräilijä tähdet itselleen - miksi? Onko aikamme suurten tarinoiden hahmo hän, joka omii ja omistaa? Vai kertooko Keräilijän toiminta suhteestamme luontoon. Toiveeni on, että hahmo alkaa elää ihmisten mielessä, muodostaen erilaisia tulkintoja. Näin se jatkaa vuosituhantista perinnettä, jossa me ihmiset näemme taivaalla itsemme - kukin oman tarinamme, osana omaa aikaamme.
Mutkia matkaan!
Kesällä 2023 teoksen painavien osien, keräilijähahmon ja korin, kiinnikkeet kiinnitettiin syvälle koulun betonirunkoon. Kun julkisivutelineet joulun alla 2023 purettiin, huomattiin, että työmaan laskuvirheen vuoksi kiinnikkeet olivat väärässä paikassa - vasemmalta laskien ensimmäisen ikkunan, eikä toisen ikkunan yllä.
Viime metreillä paljastunut rakennusvirhe tarkoitti, että teoksen sommittelu tuli miettiä kokonaan uudelleen
Kiinnikkeiden kaivaminen ulos seinästä olisi ollut työläs ja kallis urakka, joten jouduin tammi-helmikuussa 2024 suunnittelemaan teoksen hahmon uudelleen, jotta se oli mahdollista toteuttaa uuteen asentoon. Myös tähtien sijoittelu tuli miettiä uudelleen.
Olen taiteilijana julkisessa tilassa tottunut muutoksiin matkan varrella. Tämä oli kuitenkin urani laajin ja kiireisin muutoksia vaatinut tilanne, jossa Tampereen kaupungin ja Taidemuseon tuella suunnittelin teoksen ilmeen nopeasti kokonaan uusiksi.
Uudessa ilmeessään hahmo kurottaa kohti korkeuksia yläviistoon, kohti arkkitehtuurin huippukohtaa ja uusia tähtiä, uudelta sijainniltaan. Muutettuna teoksen toteutuksesa pystyttiin käyttämään virheellisesti reunimmaiselle ikkunalle asennettuja kiinnikkeitä, ja teos saatiin lopulta toteutettua aikataulussa, asennuksen valmistuttua vappuna 2024.
Toteutustekniikka ammentaa tähtikarttojen historiasta
Ensimmäiset tähtikartat on painettu tekniikalla, jossa viivat raaputetaan metalliin, ja muste siirretään sitä kautta paperille. Tekniikkaa käytetään edelleen klassisessa grafiikan taiteessa. Teoksen tekninen toteutus on puolestaan laserleikkaus anodisoidusta alumiinista laatimieni piirustusten mukaisena.
Viittauksia ympäristön arkkitehtuuriin
Koulukadun arkkitehtuuri edustaa jugendia, ja teos viittaa näin myös naapureidensa arkkitehtuuriin, kytkeytyen kadun historiaan. Minulle on tärkeää, että teos kasvaa osaksi paikkaansa, ja arkkitehtoniset viittaukset ovat yiksi työkalu tähän. Teoksen lopullisessa ilmeessä korostuu jugend-ajan pelkistety viiva, ja laajat väripinta-alat. Alla otteita jugend-ajan postikorteista.
Kuvia valmiista teoksesta - klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana!
Koulukadun puoleiselle julkisivulle (Koulukatu 23) sijoittuu teoksen laajin kokonaisuus - hahmo, kori, sekä suurin osa tähdistä. Tällä seinällä teos on myös kookkain, ja mittaa ylimmästä tähdestä hahmon hameen helmaan on noin 13 metriä, siinä missä etäisyys kauimmaisten tähtien välillä noin 20 metriä. Tähtiä on myös pohjoisjulkisivulla, sekä itäiselle sisäpihalle avautuvalla laajalla parvekkeella (viimeiset kuvat). Itselleni teos on kokonaisuus, osa arkkitehtuuria, ja jatkuvassa suhteessa siihen.
(Kuvat joissa näkyy kori tai hahmo: Linda Keränen. Muut: Maija Kovari)