Keräilijä
‘Keräilijä’ jatkaa tähtitaivaan teosten sarjaa Ranta-Tampellaan toteutuneen Juhannusyön tähtikartta -teoksen jälkeen. Tässä teoksessa lähtökohta on mytologisempi, ammentaen tähtitaivaan hahmoista, menneiden aikojen jumalista. Teos on Tampereen taidemuseon tilaustyö, ja tulee osaksi museon julkisen tilan taiteen kokoelmia.
Taustaa ja lähtökohtia
Teoksen lähtökohtana ovat tähtikuvioihin liittyvät mytologiset tarinat. Yötaivaalla on nähty tunnistettavia hahmoja jo ennen kirjoitetun historian alkua ja eri kulttuurit ovat kukin nähneet tähdissä oman maailmansa kaikuja. Länsimaissa tutuimpia ovat kreikkalaista alkuperää olevat kuviot. Ne ovat tieteellisen esityksen rinnalla taiteellisia tulkintoja, jotka liittyvät luomisaikansa kulttuuriin. Ne siis heijastavat aikansa käsityksiä ihmisestä ja maailmasta, sen tarinoista ja arvoista tarinoiden taustalla.
Minua kiinnosti taiteilijana, kuka olisi meidän aikamme taruhahmo.
Kenet näkisimme, jos kääntäisimme tähtiin kulttuurisen tulkinnan peilin?
Kuka kertomuksineen voisi heijastella meidän aikamme tarinoita ja todellisuutta?
Tähtikuviot peilaavat aikansa kulttuuria
Otteet kiinalaisesta ja kreikkalaisesta tähtikartasta, Wikimedia Commons
Ote kreikkalaisen tähtikuvion tarustosta: ”Perseus oli yksi suurista kreikkalaisten legendojen sankareista (…) ja hän oli mukana monessa seikkailussa. Hänet on ikuistettu taivaalle rakastettunsa Andromedan viereen. Perseuksen elämä oli värikästä hänen siittämisestään saakka. Hänen äitinsä Danae oli joutunut oman isänsä vangitsemaksi maanalaiseen tyrmään, jonne tuoli valoa vain katon ristikkoikkunasta. Mutta jumalien kuningas Zeus himosi Danaeta ja meni hänen luokseen kultasateena kattoikkunan läpi. Danae tuli raskaaksi ja synnytti poikalapsen, Perseuksen. Hämmästynyt ja raivostunut isä sulki Danaen lapsineen arkkuun ja heitti mereen. Myöhemmin Perseus houkuteltiin hakemaan Medusan pää. Medusa oli yksi kammottavista gorgo-sisaruksista. Hänen hiuksensa olivat käärmeitä ja hänen katseensa kivetti kaikki ihmiset. Mutta jumalat suojelivat Perseusta ja antoivat hänelle loistavan kilven, näkymättömäksi tekevän kypärän, miekan ja siivekkäät sandaalit, joilla hän saattoi lentää. Näin varustettuna hän lensi gorgojen asuinsijoille. Löydettyään Medusan hän katsoi tätä vain kilpeen heijastuvasta kuvasta, Sitten hän silpaisi Medusalta pään poikki ja lensi tiehensä sen kanssa. Kotimatkalla hän tapasi kallioon kahlehditun Andromedan, ja tappoi Ketos-merihirviön, joka olisi juuri syömisillään neidon. Myöhemmin Perseus nai Andromedan, joka synnytti hänelle kuusi lasta.” lähde: Tarunhohtoinen tähtitaivas, Robin Kerrod, 2005.
Kiinalainen tähtitiede sai alkunsa noin 1500 vuotta länsimaista tähtitiedettä aiemmin. Siinä missä lännessä tähtikuviot muodostavat tarinoita ja seikkailuja, oli kiinalaisilla tähitikuvioilla ennustuksen luonne - tähtitieteilijät oli keisarin neuvonantajina töissä hovissa. Jos kuvioita mietitään, niin siinä missä keskeiset länsimaiset tähtikuviot koostuvat ihmisistä ja eläimistä sekä heidän seikkailuistaan, on kiinalaisella tähtikartalla kiinnostavalla tavalla henkilöiden ja eläinten sijaan ”osia”, esim ”siivet”, ”jalat”, ”huone”, ”katto”, mutta myös abstraktimpia kuten ”tyhjyys”. Kiinalainen tähtitiede oman ajanlaskujärjestelmänsä kera on tutustumisen arvoinen!
Julkisivussa 2020-luvun taruhahmo
Teoksessa seikkailee hahmo, joka näyttää keräilevän julkisivussa kimaltavia tähtiä. Tähtiä keräilevän hahmon keksin 2020-luvun vastineeksi klassisille tähtikarttojen sankareille, kuten Cassiopeia tai Andromeda seikkailuineen. Hahmon ilme kaikuu kreikkalaisia sankareita, laskoksille kauniisti taittuvine vaatteineen, mutta toiminta on outoa. Hahmo herättää kysymyksen; miksi hän kerää tähtiä? Ehkä kyseessä on leikki? Vanhemmat katsojat saattavat kysyä, haluaako keräilijä tähdet itselleen - miksi? Onko aikamme suurten tarinoiden hahmo hän, joka omii ja omistaa? Vai kertooko Keräilijän toiminta suhteestamme luontoon. Toiveeni on, että hahmo alkaa elää ihmisten mielessä, muodostaen erilaisia tulkintoja. Näin se jatkaa vuosituhantista perinnettä, jossa me ihmiset näemme taivaalla itsemme - kukin oman tarinamme, osana omaa aikaamme.
Teoksen hahmo on asemoitu siten, että se näkyy katupuiden lomasta. Taiteilijan luonnosvaiheen visualisointi Koulukadun suuntaan.
Keräilijän hahmo koreineen sijoittuu rakennuksen Koulukadun puoleiseen julkisivuun. Hahmo asemoidaan siten, että se on nähtävissä kadun suurten lehmusten lomasta. Vielä keräämättömät tähdet sijoittuvat muille julkisivuille sekä osittain sisätiloihin, painottuen kuitenkin enimmäkseen lähelle hahmoa ja koria. Sijoittelu ja mittakaava tarkentuvat teoksen suunnittelun edetessä.
“Tähtiä keräilevän hahmon keksin 2020-luvun vastineeksi klassisille tähtikarttojen sankareille, kuten Cassiopeia tai Andromeda seikkailuineen. Teosta voi tulkita monin tavoin ja nähdä siinä tarinoita omasta ajastamme käsin. Teos herättää kysymyksen; miksi keräilijä kerää tähtiä? Ehkä kyseessä on leikki? Vanhemmat katsojat saattavat kysyä, haluaako keräilijä tähdet itselleen - miksi? Onko aikamme suurten tarinoiden hahmo hän, joka omii ja omistaa? Vai puhuuko Keräilijä suhteestamme luontoon.”
Ilme esitettynä ilman katupuita luonnosvaiheessa. Katupuut koulukadulla ovat liito-oravien reitistöä, ja säilymässä, eli puuton näkymä teokseen on ainoastaan puiden ja koulun väliltä teosta tarkastellessa.
Ilme ja toteutustekniikka kunnioittaa historiaa
Hahmon ilme tarkentuu suunnittelun edetessä, mutta tulen käyttämään hahmon piirtämisessä klassista viivapiirrostekniikkaa, viitaten puupiirroksen ja metallikaiverruksen tekniikoihin, eli ensimmäisten tähtikarttojen painotekniikkaan. Teoksen tekninen toteutus on puolestaan laserleikkaus anodisoidusta alumiinista laatimieni piirustusten mukaisena. Teokseen on tarkoitus integroida myös valoa.
“Ilmeen lähtökohtana paitsi ensimmäisten länsimaisten tähtikarttojen, myös myöhempien puupiirrosten tyyli, teoksen paikka, julkisivun mittasuhteet ja materiaalit mielessä pitäen. Piirtämisen perinne, sekä metalliin nojaava toteutustekniikka kytkee teoksen myös alkuperäisiin tähtikarttoihin”
Teos on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa, ja toteutuu keväällä 2024 osoitteeseen Koulukatu 23, yhtä aikaa rakennuksen valmistumisen kanssa.