Keräilijä
‘Keräilijä’ jatkaa tähtitaivaan teosten sarjaa Ranta-Tampellaan toteutuneen Juhannusyön tähtikartta -teoksen jälkeen. Tässä teoksessa lähtökohta on mytologisempi, ammentaen tähtitaivaan hahmoista, menneiden aikojen jumalista. Teos on Tampereen taidemuseon tilaustyö, ja toteutui osaksi museon julkisen tilan taiteen kokoelmia.
Taustaa ja lähtökohtia
Teoksen lähtökohtana ovat tähtikuvioihin liittyvät mytologiset tarinat. Yötaivaalla on nähty tunnistettavia hahmoja jo ennen kirjoitetun historian alkua ja eri kulttuurit ovat kukin nähneet tähdissä oman maailmansa kaikuja. Länsimaissa tutuimpia ovat kreikkalaista alkuperää olevat kuviot. Ne ovat tieteellisen esityksen rinnalla taiteellisia tulkintoja, jotka liittyvät luomisaikansa kulttuuriin. Ne siis heijastavat aikansa käsityksiä ihmisestä ja maailmasta, sen tarinoista ja arvoista tarinoiden taustalla.
Tähtikuviot peilaavat aikansa kulttuuria
Esimerkiksi Perseus oli merkittävä kreikkalainen sankari taivaan tähtikartoilla, jonne hänet on aikanaan hahmoteltu Andromedan rinnalle. Perseuksen elämä alkoi dramaattisesti. kun hänen äitinsä Danae vangittiin maanalaiseen tyrmään. Täältä kuitenkin Zeus auttoi hänet pois, ja Perseus syntyi heidän liitostaan. Perseus lähetettiin myöhemmin hakemaan Medusan päätä Gorgon asuinpaikalta, joka sijaitsi pohjoisessa, kaukana sivistyneiden ihmisten asutusalueilta - matkallaan hän pelasti samalla Andromedan merihirviöltä ja sai kiitokseksi Andromedan puolisokseen.
Kiinalainen tähtitiede sai alkunsa noin 1500 vuotta länsimaista tähtitiedettä aiemmin. Siinä missä lännessä tähtikuviot muodostavat tarinoita ja seikkailuja, oli kiinalaisilla tähitikuvioilla ennustuksen luonne - tähtitieteilijät oli keisarin neuvonantajina töissä hovissa. Jos kuvioita mietitään, niin siinä missä keskeiset länsimaiset tähtikuviot koostuvat ihmisistä ja eläimistä sekä heidän seikkailuistaan, on kiinalaisella tähtikartalla kiinnostavalla tavalla henkilöiden ja eläinten sijaan ”osia”, esim ”siivet”, ”jalat”, ”huone”, ”katto”, mutta myös abstraktimpia kuten ”tyhjyys”. Kiinalainen tähtitiede oman ajanlaskujärjestelmänsä kera on tutustumisen arvoinen!
Julkisivussa 2020-luvun taruhahmo
Teoksessa seikkailee hahmo, joka näyttää keräilevän julkisivussa kimaltavia tähtiä. Tähtiä keräilevän hahmon keksin 2020-luvun vastineeksi klassisille tähtikarttojen sankareille, kuten Cassiopeia tai Andromeda seikkailuineen. Hahmon ilme kaikuu kreikkalaisia sankareita, laskoksille kauniisti taittuvine vaatteineen, mutta toiminta on outoa. Hahmo herättää kysymyksen; miksi hän kerää tähtiä? Ehkä kyseessä on leikki? Vanhemmat katsojat saattavat kysyä, haluaako keräilijä tähdet itselleen - miksi? Onko aikamme suurten tarinoiden hahmo hän, joka omii ja omistaa? Vai kertooko Keräilijän toiminta suhteestamme luontoon. Toiveeni on, että hahmo alkaa elää ihmisten mielessä, muodostaen erilaisia tulkintoja. Näin se jatkaa vuosituhantista perinnettä, jossa me ihmiset näemme taivaalla itsemme - kukin oman tarinamme, osana omaa aikaamme.
Mutkia matkaan!
Viime metreillä paljastunut rakennusvirhe tarkoitti, että teoksen sommittelu tuli miettiä kokonaan uudelleen
Kesällä 2023 teoksen painavien osien, keräilijähahmon ja korin, kiinnikkeet piti kiinnittää luonnosten mukaisesti syvälle koulun betonirunkoon. Kun julkisivutelineet joulun alla 2023 purettiin, huomattiin, että kiinnikkeet olivat väärässä paikassa, vasemmalta laskien ensimmäisen ikkunan, eikä toisen ikkunan yllä. Kiinnikkeiden kaivaminen ulos seinästä olisi ollut työläs ja kallis urakka, joten jouduin suunnittelemaan teoksen hahmon ja tähtien paikat ja muodon uudelleen siten, että hahmon muoto toimii uudelle paikalle sijoitettuna.
Kevään 2024 aikana hahmo ja koko teos koki muodonmuutoksen. Uudessa ilmeessään hahmo kurottaa kohti korkeuksia yläviistoon, kohti arkkitehtuurin huippukohtaa ja uusia tähtiä, uudelta sijainniltaan.
Muutettuna teoksen toteutuksesa pystyttiin käyttämään virheellisesti reunimmaiselle ikkunalle asennettuja kiinnikkeitä, ja teos saatiin lopulta toteutettua aikataulussa, asennuksen valmistuttua vappuna 2024.
Teos on osa arkkitehtuuria, ja sen tähdet tuikkivat rakennuksen länsi-, pohjois, ja itäjulkisivuilla. Koulukadun puoleiselle julkisivulle sijoittuu Keräilijä -teoksen laajin kokonaisuus, jossa mittaa ylimmästä tähdestä hahmon hameen helmaan on noin 13 metriä, ja etäisyys kauimmaisten tähtien välillä noin 20 metriä. Hahmo sijoittuu teoksen kokonaisuudessa Koulukadun ja Kurilankadun kulmalle.
Ilme ja toteutustekniikka viittaavat teoksen ympäristöön ja historiaan
Hahmon viivapiirrostekniikka viittaa paitsi Koulukadun jugend-arkkitehtuuriin, myös puupiirroksen ja metallikaiverruksen tekniikoihin, eli ensimmäisten tähtikarttojen painotekniikkaan. Teoksen tekninen toteutus on puolestaan laserleikkaus anodisoidusta alumiinista laatimieni piirustusten mukaisena. Teokseen on integroitu myös valoa, osaksi hahmon sylissä, sekä vierellä olevia, tähtiä pullollaan olevia koreja.
Ensimmäiset tähtikartat on painettu tekniikalla, jossa viivat raaputetaan metalliin, ja muste siirretään sitä kautta paperille. Tekniikkaa käytetään edelleen klassisessa grafiikan taiteessa. Teoksen lopullisessa ilmeessä korostuu kuitenkin viivapiirroksia enemmän jugend-ajan pelkistety viiva, ja laajat väripinta-alat
Otteita jugend-ajan postikorteista, joiden piirrosjäljestä teos on ammentanut - Koulukadun arkkitehtuuri edustaa jugendia, ja teos viittaa näin myös naapureidensa historiaan.